Päivä 31.. "Tahdon olla tykkimies, paljon tyhmempi kuin kukaan ties"

Sotilaan perustutkintoon!
_____

Jaha, siellä oli 6 rastia.
1. Ensin oli se pahin: Suojeluhälytys, eli sadetakki päälle ja kaasunaamari kuntoon. Ikävä kyllä onnistuin pukemaan sadehousut väärinpäin ja piti vaihtaa ne toisinpäin.
2. Sitten yritettiin saada naamari alle 10 sekunnissa kasvoille ja paljaat ihonkohdat piiloon.
3. Ensiapua yritettiin antaa kaverille (mutta koska tämä oli varmaan toinen kerta kun olin edes saannut kuulla mitään alikersantilta niin tuli siinä kiirreessä tehtyä ihmeellistä touhua, 2 pistettä 8 pisteestä tuli. :/
4. Sitten syöksyttiin. Rastin pitäjä vain kertoi että vihollinen edessä, hyökkää. Siinä sitten syöksyttiin puunjuurelta toiselle ja tähyiltiin nopeasti ampuen pari laukausta.
5. Sitten testattiin suojautuminen epäsuoralta tulelta. Aina kun vihelsi ilmassa niin huudettiin "VIHELTÄÄ!" ja kaikki heittäytyy maahan syleilemään rakasta maatamme.
6. Tämä oli mukavin rasti, piti toimittaa perille salasanan ensimmäinen osa.

Todella mukavaa kun pääsi tekemään jotain.
_____

Tänään piti olla johtajatehtävärata mutta ei näyttänyt tulevan viellä tänään.
_____

Tulipas.
1. Ensimmäisen rastin aiheena oli esitellä ase 7.62 RK 62 lukiolaisille. "Voi vit... vitsi" oli ensimmäinen ajatus. Siis oikeasti? Esitellä ase lukiolaisille? Että silleen.
2. Toinen rasti oli kolaritilanteen haltuunotto.
On paljon yleisöä joista suurinpiirtein kaikki vain seisoo ja tuijottaa tilannetta, kuski on hieman sekaisin ja tahtoo mennä myymään perunoita ja yksi makaa tajuttomana mutta verta ei näy. Siitä sitten kuski soittamaan ensiapu paikalle ja häätämään ei-kriittiset henkilöt pois paikalta. Vasta jälkeen päin tajusin että heitä olisi voinnut käyttää. Yksi vie varoituskolmion, toinen käy ohjaamassa liikennettä, kuski odottelee ja minä hoidan uhria. Nooh, tätähän ei olla harjoiteltu koskaan joten ensikerralla parempi yritys.
3. Viimeisellä rastilla aiheena oli taistelutahdon kohottaminen ja psyykkisen tuen antamista taistelutovereille. Yllätyin ja en oikein tahtonut uskoa silmiä kun kaksi alikersanttia juoksi kohti minua paniikissa. Toinen käpertyi kiven taakse ja toinen jatkoi juoksemistaan. Tuli pärjättyä jotenkin rastilla kyllä ja tulikin hyvät pisteet, parantamisen varaa oli siinä että pitäisi olla enemmän määrätietoinen. Mutta koska ihmisiä on vaikea käsitellä ja liian kova komento voi pelottaa paniikissa olevia ja pahentaa tilannetta niin tämä on haastavaa.