Jaa'a. TJ-laskuri lähti käyntiin.
Porukat on alkanut 'gonahtelemaan' lisää ja pikkuhiljaa se tarttuu kaikkiin. Kukaan ei jaksa, ketään ei kiinnosta.
Kunnioittava pelko korkea-arvoisia kohtaan katoaa ja sotilaallinen kuri katoaa. Tämä ei ole armeija enään. Pelkkä työpaikka jossa työskentelee ryypiskeleviä teinejä jotka on vain pakotettu työskentelemään armeijassa. Joukkue henki on melkoisen matala tällä hetkellä.
Päivät on tasapaksuisia ja virikkeitä ei ole paitsi toisten sekoilu ja mokaukset/vaikeudet. Osa on luonnut omia virikkeitä kuten epätavalliset tervehtimiset, erinäköisten pinkkojen suunnittelun ja rakentelun, kepposten teko muille. Perinteisiä virikkeitä on taas ollut kirjojen luku, IV-vapaat (melkeinpä sanoisin että 76% käy läheisessä strippi luolassa juopottelemassa), TV-katselu.
Päivät on muuttunut erittäin tylsiksi armeijan osalta. Tätä elämää pystyy elämään kotonakin, miksi armeijassa jatketaan?
_____
Muutimme tänään autokomppaniaan. Meille ei edes kerrottu että muuttaisimme Autokomppaniaan mutta näin vain kävi. Sain juosta hieman enemmän tänään kun informoin kahta yksikköupseeria ja kavereita että mitä tulemme tekemään seuraavaksi. Itseasiassa meidän olisi pitänyt jo ajat sitten muuttaa mutta kun tämä information kulku täällä intissä on sitä 'kärsivällisempää' tyyliä.
Saimme homeisen tuvan toisesta kerroksesta ja totesimme heti että silmät vuotaa, nenä on tukossa ja kurkku kipeä sen 15 minuutin jälkeen kun oltiin istuttu tuvassa.
torstaina, huhtikuuta 2
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit tulevat näkyviin vasta kun blogin pitäjä (minä) on hyväksynyt ne. Hyväksyn kaikki asialliset kommentit. Jos jostain syystä kommenttia ei näy niin yritä uudestaan tai ilmoita siitä blogin pitäjälle.
Kiitos kun luet blogiani!