keskiviikkona, tammikuuta 14

Päivä 3..

Nyt tuli nukuttua hieman paremmin. Alkaa jo tottumaan muiden kuorsaamiseen.

Aamulla oli ruokailu normaaliin tapaan ja tahtiin: Kiirre alas odottamaan 45 min että ruoka saapuisi paikalle.

Ruokailun jälkeen kävimme hakemassa lisää roinaa varusvarastosta (tällä kertaa hieman paremmin varustautuneena. Saman verran meni aikaa ja samanlainen rata käytiin läpi mutta saatiin eri kamoja. Kävimme myös keräämässä aseet asevarastolta..
"Aseesi numero on ######, pidä mielessä ja helli häntä".. Jaa.. Totaa.. Maijaksiko nimeän aseeni vai mitä saakuttia? Aseet vietiin talteen yksikkömme kellarikerrokseen holviin talteen.

Kävimme syömässä sen jälkeen kun saimme kamat tupiin ja järjestettyä ne kaappiin.
Ruokailun jälkeen oli SIPA (siivouspalvelu) ja voin kertoa että 8 miehestä jää aivan helvetisti pölyä vaikka emme olleet edes pöllyttäneet mitään tuvassa.

Siivouksen jälkeen oli kaksi ~48min oppituntia joista ei jäännyt taaskaan mitään mieleen kun oli liikaa ajateltavaa. Pitää varmaan ripustaa aivot narikkaan ensikerralla.

Illalla oli mahdollisuus päästä iltavapaalle, jos ilmottautui oikein päivystäjälle. Mutta kun jonot olivat järkyttävän pitkät niin päivystäjä lupautui päästämään 10 seuraavaa iltalomille ilman ilmottautumista jos jonon ensimmäinen ilmottautui oikein, ja oikeinhan hän ilmottautui. Ja minun onnekseni olin hänen takanaan ja pääsin helpolla.

Vanhemmat olisivat voineet tänään vierailla vanhalla sotilaskodilla (sode2) mutta koska en tiennyt kuin vasta nyt niin oli liian myöhäistä soittaa kutsua.

Illalla oli ensimmäiset pinkka- ja punkkatarkastukset. Jos pinkka oli huonosti tehty, niin se räjäytettiin (heitettiin ilmaan). Ihme kyllä alokkaiden pinkat menivät läpi mutta toisen alikersantimme pinkka räjäytettiin. Saimme nauraa kunnolla. Ali kessun palattua ja huomattuaan pinkkansa, hän lähti salamana räjäyttäjän kimppuun. Hetken päästä kun alikessu oli korjannut pinkkansa, hän lähti suihkuun ja tämä joka oli tarkistanut ja räjäyttänyt pinkan niin tuli uudestaan ja räjäytti sen. Taas nauroimme.

Ilta jatkui normaalisti jälleen.

1 kommentti:

  1. Kiinnostavaa tekstiä! Muistuu mieleen omat armeijakokemukset taas. Niinhän se oli, että varusmiehen päivä tuntuu koostuvan pääosin odottelusta joko porukalla jonomuodossa tai yksin metsäkuopassa. Positiivista tässä kuitenkin on se, että tuo TJ-laskuri vähenee samaa tahtia, istuu sitä kuopassa tai marssii täyspakkaus selässä.

    PS. Kukaan ei ole niin viisas kuin alikersantti, ainakaan omasta mielestään.

    Kaitsuvaan

    VastaaPoista

Kommentit tulevat näkyviin vasta kun blogin pitäjä (minä) on hyväksynyt ne. Hyväksyn kaikki asialliset kommentit. Jos jostain syystä kommenttia ei näy niin yritä uudestaan tai ilmoita siitä blogin pitäjälle.
Kiitos kun luet blogiani!